Keminmaan
tarkastuslautakunnan puheenjohtajana minun on pakko hieman oikaista niitä
väärinkäsityksiä, joita kunnallisvalituksista saattaa tietämättömien kerronnan
takia syntyä. Urpo Rainnon kirjoituksessa (PS 21.10.) pätki joko muisti tai
laskuoppi. Kirjoituksessa nimittäin esimerkiksi sanottiin, että 100 prosenttia
Rainnon tekemistä valituksista on mennyt läpi.
Keminmaan tarkastuslautakunnan
arviointikertomus käsittelee valituksia. Hallinto-oikeus käsitteli vuonna 2011 kuusi
asiaa, joista kahdessa valitus menestyi ja kunnan päätös kumoutui. Kunnanvaltuusto
käsitteli yhteensä 137 pykälää, kunnanhallitus 518 pykälää ja lautakunnat kukin
tekivät myös satamäärin päätöksiä. Lisäksi viranhaltijat tekevät
viranhaltijapäätöksiä.
Valitusten määrä suhteessa
päätöksiin on promilleluokkaa ja näistäkin vain murto-osa menestyy. Suurin osa
valituksista osoittautuu aiheettomiksi.
Valittamista ei voi kieltää.
Valitukset kertovat valittajien tavasta toimia ja tyytymättömyydestä demokraattisesti
tehtyihin päätöksiin. Rainnon kunnanjohtajaan kohdistuneista valituksista 2/3
on hylätty, mutta Rainto on jatkanut valittamista Korkeimpaan
Hallinto-oikeuteen.
Johtajasopimuksesta on
luonnollisesti neuvoteltu kunnanjohtajan kanssa. Hän ei ole osallistunut
itseään koskevaan päätöksentekoon, vaan on esteellisenä jäävännyt itsensä. Lainmukaisuus
on todettu Hallinto-oikeudessa.
Tekeville sattuu virheitäkin
– se on inhimillistä. Muotoseikkoja koskevista virheistä ei aiheudu kustannuksia.
Rikokset ja tahalliset lainvastaisuudet ovat aivan eri asia. Lähin löytyy viime
valtuustokaudelta suunnittelusihteerin laittomasta irtisanomisesta, joka maksoi
kunnalle kymmeniä tuhansia euroja. Tämän Rainto liittolaisineen aktiivisesti
unohtaa. Kunnanjohtaja näki lainvastaisuuden ja jätti eriävän mielipiteen,
minkä on saanut sen jälkeen tuntea nahoissaan irtisanojien toimesta.
Parin valtuustokauden ajan käsitelty
sosiaalijohtajan valinta on aiheuttanut eniten eripuraa ja juontuu kaikkiin
muihinkin kiistoihin. Poliittisen valinnan takana olivat Vas, Sdp ja Keminmaalaisten
parhaaksi. Prosessista aiheutui mm. terveystoimen kriisi ja lääkärikato.
Kuntalain 32 § mukaan
luottamushenkilön tulee toimia arvokkaasti tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Kuntaa
ja sen asukkaiden hyvinvointia kehittäviä toimia tulee edistää. Jatkuva
syyllistäminen ja virheiden kaivelu ajaa loputkin tunnolliset työntekijät
muualle. Mitä annettavaa sellaisella toiminnalla on kuntalaisille?