Virheellinen laskuoppi

Keminmaan tarkastuslautakunnan puheenjohtajana minun on pakko hieman oikaista niitä väärinkäsityksiä, joita kunnallisvalituksista saattaa tietämättömien kerronnan takia syntyä. Urpo Rainnon kirjoituksessa (PS 21.10.) pätki joko muisti tai laskuoppi. Kirjoituksessa nimittäin esimerkiksi sanottiin, että 100 prosenttia Rainnon tekemistä valituksista on mennyt läpi.

Keminmaan tarkastuslautakunnan arviointikertomus käsittelee valituksia. Hallinto-oikeus käsitteli vuonna 2011 kuusi asiaa, joista kahdessa valitus menestyi ja kunnan päätös kumoutui. Kunnanvaltuusto käsitteli yhteensä 137 pykälää, kunnanhallitus 518 pykälää ja lautakunnat kukin tekivät myös satamäärin päätöksiä. Lisäksi viranhaltijat tekevät viranhaltijapäätöksiä.

Valitusten määrä suhteessa päätöksiin on promilleluokkaa ja näistäkin vain murto-osa menestyy. Suurin osa valituksista osoittautuu aiheettomiksi.

Valittamista ei voi kieltää. Valitukset kertovat valittajien tavasta toimia ja tyytymättömyydestä demokraattisesti tehtyihin päätöksiin. Rainnon kunnanjohtajaan kohdistuneista valituksista 2/3 on hylätty, mutta Rainto on jatkanut valittamista Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.

Johtajasopimuksesta on luonnollisesti neuvoteltu kunnanjohtajan kanssa. Hän ei ole osallistunut itseään koskevaan päätöksentekoon, vaan on esteellisenä jäävännyt itsensä. Lainmukaisuus on todettu Hallinto-oikeudessa.

Tekeville sattuu virheitäkin – se on inhimillistä. Muotoseikkoja koskevista virheistä ei aiheudu kustannuksia. Rikokset ja tahalliset lainvastaisuudet ovat aivan eri asia. Lähin löytyy viime valtuustokaudelta suunnittelusihteerin laittomasta irtisanomisesta, joka maksoi kunnalle kymmeniä tuhansia euroja. Tämän Rainto liittolaisineen aktiivisesti unohtaa. Kunnanjohtaja näki lainvastaisuuden ja jätti eriävän mielipiteen, minkä on saanut sen jälkeen tuntea nahoissaan irtisanojien toimesta.

Parin valtuustokauden ajan käsitelty sosiaalijohtajan valinta on aiheuttanut eniten eripuraa ja juontuu kaikkiin muihinkin kiistoihin. Poliittisen valinnan takana olivat Vas, Sdp ja Keminmaalaisten parhaaksi. Prosessista aiheutui mm. terveystoimen kriisi ja lääkärikato.

Kuntalain 32 § mukaan luottamushenkilön tulee toimia arvokkaasti tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Kuntaa ja sen asukkaiden hyvinvointia kehittäviä toimia tulee edistää. Jatkuva syyllistäminen ja virheiden kaivelu ajaa loputkin tunnolliset työntekijät muualle. Mitä annettavaa sellaisella toiminnalla on kuntalaisille?